Kauden 2014 kipparin läpikäynti

with 7 kommenttia

Nyt kun vene on vihdoin telakoitu ajattelin kirjoittaa kipparin näkökannalta kauden 2014 kommelluksista ja kokemuksista. Tekstin sävy voi olla lukijasta negatiivinen, mutta se ei ole tarkoitus, sillä kesä oli täynnä mahtavia kokemuksia! Lisäki ajattelin kirjoittaa muutaman sanan meidän veneen suoriutumisesta matkoilla, koska en ainakaan ole nähnyt kenenkään kirjoittaneen Yamarin 59 DC ”arvostelua”. Aihe, joka olisi kyllä itseäni kovasti kiinnostanut ostohetkellä.

 

Jos lähdetään liikkeelle kylmistä faktoista ja katsotaan paljonko matkaa taitettiin kesän aikana:

Kone on ollut käynnissä n. 53h.

Bensaa on palanut kuitteja katsomalla n. 515litraa keskihinnalla 1,9€/litra.

Tarkkaa matkamäärää ei ole, mutta esim. saaristomeren reissulta laskin yksistään kilsoja n. 370km. Siihen kaikki muu päälle.

Jos joku miettii mitä veneily maksaa niin tässä suunnilleen sinne päin summia:

Bensat pikkusen alta tuhannen euron.

Syyshuolto n. 250€

Venepaikka hieman yli 200€

Vakuutukset taitaa olla kanssa siellä 250€ luokkaa.

Lisäksi erinäisiin varusteisiin ja vaatteisiin näytti menneen n. 600€.

Trailerin vuokrat ~150€.

Ruokaa ja juomaa xxx€ ?

Tänä vuonna vielä vakuutukseen meni omavastuu 300€, josta lisää myöhemmin.

Nämä tuntuvat olevan yleensä asioita joista ei puhuta, joten veneilyä harrastamaton ei välttämättä osaa ilman faktaa arvioida. Eihän tuo touhu ilmaista ole, mutta mielestäni näitä elämyksiä ei voi rahalla mitata.

Kauden reissut ja kertyneet opit

Kauden yöpymisethän alkoivat Gölisnäsistä koko perheen voimin. Päivällä paistoi aurinko ja lämmintä oli päälle parin kymmenen. Yöllä oli +9C. Meillä ei ole lämppäriä veneessä, joten itselläni oli yöllä pipo päässä kun nukuin oven suussa. Muuten keulassa oli siedettävä lämpötila, kun kropat luovuttivat myös lämpöä. Tämä oli myös ensimmäinen ”pitkä” venematka, mitä ollaan koskaan tehty ja sisälsi myös porkkalan selän ylityksen ensimmäistä kertaa. Ajeltiin tällä kaudella joka kerta ns. pohjoista väylää vaikka kelit olisivat varmasti sallineet myös eteläisen väylän käytön. Ehkä sitten ensi keväänä :) Tämä reissu osoitti ankkuriliinan hankkimisen äärimmäisen hyväksi päätökseksi, mutta se mitä vielä uupui oli laiturisähköjen vaatima adapteri, josta onkin maininta Gölisnäs postauksessa.

Seuraava reissu oli ilman lasta Elisaareen Inkoossa. Kiva retki, mutta ei se kabiini paljon tilavammaksi muutu vaikka siitä välistä puuttuu se pyörivä kaksivuotias. Tällä reissulla ei oikeastaan tullut mitään muita oivalluksia, muuta kuin reissujen välissä hankittu kylmäboxi osoittautui toimivaksi. Aamu-uinti suoraan veneestä tuli testatuksi ja hymy nousee vielä näin talvipäivänä korviin ajatuksesta.

Näistä kahdesta yhdistettynä jäi oikeastaan yksi iso puute mieleeni, mikä taitaa vaivata suurinta osaa day cruiser -tyyppisiä veneitä; avotilaa ei ole valaistu. Tämä on ikävää alku- ja loppukaudesta, kun on pimeitä öitä. Iltaa viettäessä veneessä joutuu siis turvautumaan kaikenmaailman ledivalovirityksiin. Olen miettinyt jonkin tyyppistä ledvalolistaa, jonka saisi piilotettua siististi, se veisi vähän sähköä ja toisi edes jonkinlaisen perusvalon oleskelua varten. Kabiinissahan on yksi halogen-valo katossa, joka valaisee kyllä todella tehokkaasti. Sitäkin tuli käytettyä aika säästeliäästi kun en oikein osannut arvioida akun kestoa. Tässä onkin suoraan seuraava kehityskohde; ns. hupiakku, josta ei tarvitsisi välittää samalla tavalla kuin käynnistysakusta.

Seuraava reissu olikin kun tuli Juhannus ja veneen keula otettiin kohti Sipoon saaristoa. Taas sattui ja tapahtui.. Vene irtosi ankkurista ja kääntyi kovassa tuulessa perä edellä kohti kivikkoista kaislikkoa. Keula onneksi pysyi kiinni laiturissa ja saatiin homma kohtuullisen kiireellisesti kuntoon (tosin selkälihas revähtäneenä ei ilman hampaiden irvistelyä). Paluumatkalla satoi vettä. Meillä ei ole tuulilasinpyyhintä. Eli taas yksi asia, joka mietityttää ja josta pidän huolen seuraavaa venettä hankkiessa. Katselin Yamarinin hinnastosta, että koneisto varsineen maksaa noin 180€, jonka päälle tulisi asennuksen kulut (en todella lähtisi itse laittamaan). Täytyy kyllä harkita tätä vakavissaan ensi kaudelle, sen verran kurjaa on tähystää vesisateessa. Lasien suhteen huomattiin, että helpoin tapa pitää ne huurustumatta on avata takaikkuna. Jos on vauhti päällä niin vesi ei edes pääse satamaan sisälle vaikka ikkuna olisikin auki.

Saaristomerelle kun pääsimme vihdoin suuntaamaan tuulien vähän rauhoittuessa teimme pysähdyksen menomatkalla jälleen gölisnäsiin, josta saimme heidän ”luxus mökin” vuokralle hintaan 10€ per nenä. Otimme myös saunavuoron rantasaunasta tunniksi. Aivan mahtava paikka – edelleen! Gölisnäsistä tempaistiin kohti hankoa, jossa söimme lounaan ja jatkoimme suoraan Kasnäsin satamaan. Ihan ok tukikohta ja reissusta onkin jo omissa postauksissa juttua. Paluumatkalla tuli tehtyä pienoinen arviointivirhe sään suhteen ja jatkossa jos on yhtään tuulen mahdollisuus niin ajelemme kyllä hankoon pohjoisen kautta (taalintehdas). Reissulla minua ei oikeastaan huolettanut mikään muu kuin miehistön jaksaminen ja tankin bensatilanne. Jos ukkostaa ja tuulee 19m/s niin keksin heti monta mieluisempaa paikkaa kuin Yamarin 59DC ;)

Reissu oli henkisesti loppupeleissä aika raskas pienien tilojen, aktiivisen pikkumiehen ja todella epävakaiden säiden takia ja yhtä pikkupäiväveneilyä lukuunottamatta seuraavaan veneilyyn syntyi melkein kuukauden tauko. Toki samaan syssyyn tuli töiden alku, tuulista keliä ja päiväkotiin paluu. Ihme juttu, että nuo työt aina vaivaavat harrastuksia!

Syksyn viimeisillä ajeluilla tuli yksi rantautuminen kotilaituriin, joka päästi epämielyttävän äänen kun metallinen laituriaisa tervehti veneen kylkeä. Ylhäällä onkin siitä kuva ja voitte uskoa, että venettä nostettaessa nousi pienoinen sarvi otsaan. Onneksi tätä varten on vakuutukset ja usean erinäisen vaiheen kautta Aava kävi Top-Boatin hellässä huomassa Jollaksen sarvastossa. Siellä taikurit saivat naarmun katoamaan kokonaan! En meinannut uskoa silmiäni. Nyt aava talvehtii pressuhallissa ja täytyy myöntää, että nettivenettä on tullut selattua. Järkevä voisi siirtyä johonkin jenkkiveneseen, jossa olisi sisätilat kunnossa jne. Meitä vaan tökkii aivan tuhottoman paljon valkoinen tekonahka ja kokolattiamatot, joten toistaiseksi haut ovat keskittyneet 68DC tai 76DC osastolle. Rahoituspuoli on se joka tässä rajoittaa. :)

Täytyy myös esittää iso kiitos työkaverilleni Petralle, jonka traileri meillä oli luvattoman pitkään lainassa erinäisten sattumien takia!

Mitä veneestä puuttui:

Lämppäri (kylmä, kosteus jnejne!), tuulilasinpyyhin, avotilan valot, käymälä (näihin ”neliöihin” ei portapottia kyllä montaa kertaa otettu mukaan), integroitu jääkaappi ja keittotaso.

Sivuhuomautus: Eagle -merkkinen plotteri on todella todella huono.

Mitä opin itsestäni kesän aikana kipparina:

– Vaimoa voi myös joskus kuunnella

– Hermot palaa nanosekunnissa rantautuessa, jos poika ei tottele (ah, se ihana uhmaikä).

– Kokonaisuuden arviointi matkallisesti onnistui monesti, eli jos nyt taitamme tämän osuuden hieman kärsien tuulesta niin seuraava osuus on huomattavasti helpompi.

– Luotan navigaattoriin, mutta en yhtä paljon kuin vieressä karttaa lukevaan vedenneitoon.

 

Merisumua työkaverin kanssa pihlajasaaresta lähtiessä.

Pientä merisumua

Elisaaren kuppila:

Elisaaren kahvila

Olihan siellä pohjassa hieman levää nostettaessa..

Pientä leväkertymää ;)

7 Responses

  1. Katinka
    | Vastaa

    Hieno kirjoitus, pystyin samaistumaan ihan joka asiaan =D. Meillä oli ennen Lohi 585, ihana ja merikeloinen vene. Mutta kun huomasimme, että punkkaamme siellä koko loman ajan (neljä viikkoa) ja siirtelemme tavaroita paikasta toiseen, tuli ajankohtaiseksi isomman veneen hankinta. Ja tilaisuus tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Nyt meillä on mieleinen kesäkoti, on lämppäri, wc ja vesitankki, pentteristä puhumattakaan. Kummasti mukavuus veneilyyn kasvoi. Ja noista kolhuista =), me otimme pienen maapallokosketuksen virossa köliin(hullut mentiin pitämään tuulta tuntemattomalle rannalle) joten pieni alue on gelgoattia vailla. Keväällä paikkaillaan, saa talven ensin kuivua. Meillä on siis pieni köli veneessä siitä huolimatta että se on mottorivene =D. Ihanaa talvea teidän perheelle ja uuden kauden suunnittelua!

    • Kippari
      | Vastaa

      Kiitos Katinka! Olisi myös mielenkiintoista joskus lukea teidän kulkineesta tarinaa. Kovin vähän on sitä esitelty :)

  2. Myy
    | Vastaa

    Eihän tuossa mitään negatiivista sävyä ollut, faktat faktoina ja fiilistelyt fiilistelyinä =) Aika kipeän näköinen tuo haava, mutta onneksi ammattitaitoiset ”kirurgit” saivat sen korjattua. Meidänkin kyljessä on ihme pintareikä, joka odottelee ”parempia” aikoja eli kelejä korjaamiseen. Tekevällehän tunnetusti sattuu =)
    Ja totta tuokin, ettei veneilyä voi rahassa mitata. Tai ainakin sen minkä veneily kukkarosta vie, tulee se kokemuksina vähintäänkin tripalana takaisin. On sitten mitä muistella ja mistä tarinoida =)
    Toivottavasti talvi sujahtaa nopeasti ohitse ja kohta on taas kevät ja uuden kauden alku. Toivottelen siis kivoja hetkiä sitä odottellessa!

    • Kippari
      | Vastaa

      Äläpä muuta sano. Tuntuu, että olen aiemmin ollut talvi-ihminen. Odottanut rinteeseen pääsyä ja maiseman muuttumista talviseksi. Viime kesä muutti tätä jotenkin ja nyt talven, pimeyden ja harmauden tulo ahdistaa aiempaa enemmän. Onneksi talvella pääsee venemessuille :)

  3. Aarni
    | Vastaa

    Tervehdys,

    kiitokset kerrassaan erinomaisesta blogista! Harvaa – jos yhtään – blogia tulee kerralla kahlattua sivu sivulta läpi, mutta tämä tuli. Sujuvaa, hienosti kirjoitettua tekstiä ja mainioita kuvia, meni lukusessio selkeesti yön puolelle : )
    Itse veneestä kiinnostaisi kuulla lisää kokemuksia, samanmoinen Yamarin on meilläkin vahvana vaihtoehtona seuraavaksi veneeksi – olemme vaihtamassa pykälää pienempään MV-Marin 6600FC:n jälkeen. Lähinnä kiinnostaa veneen ajo-ominaisuudet etenkin yhtään reippaammassa kelissä, teillä on ilmeisesti siitäkin kokemusta. Samoin kuulisin mielelläni mielipiteitä moottorin melusta matkavauhdissa, etenkin takapenkillä istuttaessa. Missä piditte lämppäriä yöpyessänne – avotilassako? Ilmeisesti siitä oli kuitenkin hyötyä, vaikka eipä taida pressu mitenkään erinomainen lämpöeristeenä olla?
    Kiitokset!

    • Kippari
      | Vastaa

      Moikka ja kiva kuulla, että tykkäät!

      Moottorin ääni on minusta verrattavissa mihin tahansa nelitahtiseen koneeseen. Kuomu alhaalla tuulen humina vie voiton moottorin äänestä. Takapenkillä äänimaailma kasvaa jos kuomu on päällä ja takaikkuna auki. Toki keskustelu takapenkiltä etupenkille on yksisuuntaista, jos kippari puhuu naama tuulilasiin päin – tämä tuli huomattua viime kesänä monesti. Pätee varmasti kaikkiin veneisiin :) Yöllä ei auton lämppäriä pidetty kertaakaan päällä kovan metelin takia ja oikeastaan ainoat kerrat kun sitä käytettiin jaksoittaisesti oli kun istuskeltiin iltaa kuomun alla. Yllättävän nopeasti se kyllä lämmittää tilan vaikka kuomu varmasti falskaakin. Tässä kovasti puntaroin tällä hetkellä laitanko ihan oikean venelämppärin ensi kaudeksi. Ärsyttävää olla it-atk-excel mies kun huomaan laskevani tässäkin hankinnassa ROI:ta (return of investment), vaikka tiedän käyttömukavuuden nousevan huomattavasti.

      Jos meinaatte nukkua veneessä, olette pitkiä ja teitä on enemmän kuin kaksi niin tiukkaa tekee. Kannattaa käydä koemakaamassa jossain yamaha-centerissä tms vene ja todeta itse tilat. Lupaan kirjoittaa tulevalla kaudella veneestä enemmän :) Oikeastaan vene ei kertaakaan viime kesänä osoittanut merkkejä merikelpoisuuden loppumisesta, miehistö ehkä herkemmin.

      Venehän on suunnitelukategoriassa C eli ”Kategoria C:
      Vene on suunniteltu käytettäväksi olosuhteissa, joissa tuulen voimakkuus on enintään 6 boforia (n.14 m/s) ja aallokko sen mukainen (merkitsevä aallonkorkeus enintään 2 m, katso huomautus alla). Tällaisia olosuhteita voidaan kohdata avoimilla järvillä, jokisuistoissa, ja rannikkovesillä kohtuullisissa sääoloissa.” http://www.yamarin.fi/Documents/K%C3%A4ytt%C3%B6ohjekirjat%20Suomi/Yamarin%2059%20Day%20Cruiser%20manuaali.pdf

  4. JUSSI345
    | Vastaa

    Hieno kirjoitus.

Leave a Reply