Suomenlinnan kevät osa 1.

with 8 kommenttia

Kevät oli noussut jo puiden lehdille ja värjännyt maisemaa vaaleanvihreän heleisiin sävyihin. Helatorstain pitkä viikonloppu suotuisine tuulineen tarjosi meille aavalaisille mahdollisuuden pieneen irtiottoon arjesta. Kipparin sisar asustelee alkukesän Suomenlinnassa, joten päätimme ottaa Viaporin yöretken kohteeksi, koska todella huonon sään sattuessa voisimme yöpyä hänenkin luonaan.

Torstaina päivällä oli vielä kovin tuulista, lounatuulen puhaltaessa puuskissa 10 m/s vaahtopäitä Helsingin edustalla. Odottelimme malttamattomana iltapäivälle asti ja vähän väliä tutkimme Aaltopoijun tilannetta sekä muuttuvaa ennustusta. Lopulta päätimme, että lähdetään katsomaan tilannetta paikan päälle ja jätetään enimmät tavarat Aavaan huomista odottamaan, jos keli muuttuukin vielä huonommaksi. Suomenojalle päästyämme ilo irtosi, koska selvästi pääsisimme matkaan.

Tuuli puhalsi melko navakasti, mutta saaret suojasivat sen verran, että pääsimme Suomenlinnan Valimon vierassatamaan mukavassa kelissä. Tilaakin oli vielä hyvin ja otimme Aavalle tuulensuojaisan kylkikiinnityspaikan laiturista.

Ruokaa oli saatava ja äkkiä, joten suuntasimme pikimmiten sataman Cafe bar Valimoon tilaamaan ruokaa. Ravintola sijaitsi vanhassa, rustiikissa tiilirakennuksessa. Samassa kompleksissa oli myös veneilijöiden sauna- ja suihkutilat sekä pyykinpesumahdollisuus. Naisille ja miehille oli omat porrastetut saunavuoronsa mukavissa saunatiloissa.

Valimon sali

Naisten saunavuoro

Päivän ruokalista liitutaululla näytti houkuttelevalta ja vaihtoehtoja oli sopivasti: salaatteja, pastoja, keittoa, kala- ja liharuokia sekä kahvilatuotteita. Juomiakin oli tarjolla moneen makuun eivätkä hinnat niiden tai ruokien suhteen olleet turhan kalliita. Pikku merimiehen maitoallergia ei aiheuttanut ongelmia ja listan ulkopuoleltakin olisi löytynyt tilattavaa ruokarajoitteisille. Aavan miehistö päätyi maistelemaan terassilla ilta-auringossa: päivän lohisoppaa, runsasta kanasalaattia ja pasta bolognesea. Ruoka oli hyvää, annokset todella runsaita ja kyytipoikana nautittu Riesling viileän raikasta.

Kanasalaatti

Pikku merimies ja leikkikaveri Valimolla

Pikku merimies jaksoi paneutua lohisoppaansa muutaman lusikallisen ja patonkipalan verran, tämän jälkeen voiton vei paikalle osunut lähes samanikäinen leikkikaveri, jonka kanssa ravintolaan sekä terassille saatiin ”hieman” vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Henkilökunnalle ja kanssaruokailijoille iso kiitos lempeästä asenteesta maailmaa tutkivia pikkumiehiä kohtaan.

Auringon painuessa horisonttia kohden alkoi meri-ilma tuntumaan vaatekerrosten alla ja päätimme siirtyä Aavan/ Safiren lämpöön. Kipparin sisko ja hänen ystävänsä tulivat vielä istumaan iltaa veneelle, mutta Pikku merimiehen nukuttaminen meni sen verran hankalaksi, että päätimme jatkaa aikuisten juttutuokiota seuraavana päivänä. Selvästi perheen pienimmällä oli ollut niin jännittävä päivä, että se vaati veronsa rauhoittumisessa.

Loputa päätimme Kipparin kanssa siirtyä keulapunkkaan myös ja uni vei voiton… Vedenneidosta sekä Pikku merimiehestä. Kippari valvoi vielä jonkin aikaa lämmityslaitteen ääntä ja toimintaa kuunnellen.

Suomenlinnan vierassatama illalla

8 Responses

  1. Merenneito
    | Vastaa

    Aivan ihanat tunnelmat ja Suomenlinna on tosiaan upea paikka. Vielä emme ole siellä omalla veneellä käyneet, mutta muuten turisteina kyllä. Joskus varmasti omallakin veneellä….

    • Vedenneito
      | Vastaa

      Tämä oli meidänkin ensimmäinen rantautuminen Suomenlinnaan omalla veneellä ja varmasti tullaan toistekin. Lisää juttua tulossa vielä, kun reissu venähti kauniiden ilmojen takia ja kamerat tietysti lauloivat :D

  2. Hekku
    | Vastaa

    Suomenlinna on meidän vakkaripaikkoja, olimme viimekin kesänä useampaankin otteeseen siellä yökylässä :-) Valimo on tosi sympaattinen (ja tosiaan kohtuuhintainen!), ja sinne saa jopa ottaa koiran mukaan vaikka sadetta pitelemään. Ravintoloiden keittiöt menevät vain tosi aikaisin kiinni (about 21.30), minkä saimme kerran karvaasti kokea, kun kiersimme koko saaren etsien ruokapaikkaa, joka olisi halunnut vielä tarjoilla meille syötävää – istumaan olisi kyllä mahtunut, mutta tarjolla oli vain juotavaa :-O

    • Vedenneito
      | Vastaa

      Juu, karvakorville näytti olevan omia vesikuppejakin. :) Olisikohan se syynä, että henkilökunta saattaa olla lauttamatkalaisia työpaikalleen rajoittaa keittiön aukioloaikaa ettei ihan yömyöhään mene kokkien kotiinpaluukaan – tai tiedä sitten mistä johtuu. Onneksi ruoka oli hyvää ja palvelu mutkatonta. :)

  3. Katinka
    | Vastaa

    Suomenlinna on myös meidän venekunnan yksi ihan ykkös paikka. Saaresta itsestään ei saa koskaan tarpeeksi ja Valimo henkilökuntineen on i h a n a ! Eikö ollutkin mukavaa nukkua, kun lämppäri lämmitti =D. Meidän kausi ainakin piteni lämppärin myötä heti parilla kuukaudella.

    • Kippari
      | Vastaa

      Ilman lämppäriä en enää venettä hanki :) Mahtavaa kun tavaratkaan ei olleet aamulla kosteina.

  4. tahden yhden tahden
    | Vastaa

    Loistavaa, Suomenlinna on meidän tämän vuoden kohteita. Mukava lueskella näistä erilaisista paikoista ja kokemuksista. Ja meilläkin lämppäri lämmittää nykyään mukavasti, kaudelle tulee jatjoaikaa mukavasti lisää

    • Vedenneito
      | Vastaa

      Suomen ilmastossa lämppäri on tosiaan iloinen lisuke ja kaikki millä kautta saa pidennettyä on toivottavaa, kun ei tuo kerrospukeutuminenkaan ihan kaikkeen riitä. :)

Leave a Reply